Opiskelijan perehdyttäminen
Opiskelijan tavoitteellinen ohjaaminen
Erilaisten oppijoiden huomioiminen
Oppimisen arviointi tutkintojen perusteissa määriteltyjen arviointikriteerien mukaan
Ryhmätehtävä: Millaisia haasteellisia tilanteita esiintyy työssäoppijan ohjauksessa?
Yksilötehtävä: Pohdi millainen on oma ohjaustyylisi
(kts lähde: työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana, s 21-27.)
21.3 aiheena oli
VastaaPoista1) oman ammattialan tutkintojen perusteiden tunteminen, joka oli jatkoa tutkintorakenteen ja koulutuksen järjestämismuotojen tuntemiseen, joita käsiteltiin koulutuksen ensimmäisellä kerralla 7.3.2013.
(Linkkivinkki Työpaikkaohjaajan koulutus pähkinänkuoressa)
Ammatillinen perustutkinto(120ov) muodostuu tutkinnon osista (10-20ov), jos opiskelijalla ei ole aiempaa tutkintoa, kuten ylioppilas - tai ammatillinen tutkintoa.
Perustutkintojen muodostuminen - ammatilliset opinnot, esim. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa.
Perustutkinnoissa on ensin kaikille pakollinen tutkinnon osa, josta esimerkki.
Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toiminen (20ov) tutkinnon osa, jossa tutkinon osan osat ovat:
Keittiöosaaminen 6ov (opettaja ohjaa ja arvioi oppimista)sisältää teoriaa ja käytännön työtä
Saliosaaminen 7ov (opettaja ohjaa ja arvioi oppimista)sisältyy teoriaa ja käytännön työtä.
Työssäoppiminen 13ov (työpaikka ohjaaja ja opettaja ohjaa arvioi oppimista)
Työssäoppimisen lopussa opiskeija suorittaa näytön, jonka arvioi työpaikkaohjaaja, opiskelija(itsearviointi) ja ohjaava opettaja, joka ohjaa arviointikeskustelua. Osaamisen (1-3) arvioinnin päävastuussa on työpaikkaohjaaja.
Seuraavat tutkinnon osat määräytyvät suuntautumisopintojen mukaan. Työpaikkaohjaajan kannalta tärkeää on, että kaikkiin tutkinnon osiin sisältyy aina työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttö.
Tämä tarkoittaa, että perustutkintojen oppimis- ja osaamistavoitteet on jaettu opetussuunnitelmaperusteisessa opetussuunnitelmassa toimintaympäristön mukaan eli mitkä asiat opitaan "koulussa", ja mitkä asiat opitaan työpaikalla kussakin tutkinnon osassa. Tutkinnon osien määrä, joissa on työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttö, on keskimääriin viisi (5)koulutusohjelmasta riippuen.
Työssäoppimista sisältyy kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin vähintää 20ov, usein enemmän, onhan kyse työelämälähtöisestä ammatillista koulutuksesta.
Oppimisterveisin Leena-Anneli K.
Kysymys 1.
VastaaPoistaKirjoita mitkä asiat pitää oppia "koulussa" ja mitkä asiat opitaan sinun työpaikallasi, oman toimialasi mukaan. Kirjoittaa yksin tai yhdessä saman yksikön osallistujien kanssa. Palautettava 6.5.2013 mennessä.
Vastaanotossa ammattitaitovaatimuksiin kuuluvat ainakin asiakaspalvelu, laskutus ja myös ravintolapalvelut.
PoistaKoulussa tulisi ainakin oppia yhteen- ja vähennyslaskua, perusteita majoitustoiminnasta ja asiakaspalvelusta. On aina hyvä lisä, jos opiskelija on edes vähän tutustunut johonkin kassajärjestelmään tai varausjärjestelmään ennen työssäoppimisjaksoa.
Työpaikalla opiskelija pääsee tekemään käytännössä esimerkiksi huonevarauksia ja ottamaan asiakkaita vastaan ja laskuttamaan. Myös kahvilan asiakkaita palvellaan meillä vastaanotossa, joten se lisää työtehtävien monipuolisuutta.
Mirka ja Laura
Kiitos Mirka ja Laura
PoistaLaskutaidosta oli puhetta, kun olimme yhdessä pohtimassa mahdollisia työssäoppimisen "esteitä". Laskutaito on ehdoton liiketoiminassa, tiedetään. Tähän voisi puolustella ja sanoa, sehän on peruskoulun tehtävä, eikö? Mutta todellisuudessa, kun puhutaan henkilökohtaisesta suunnitelmasta niin, se pois sulkee oletukset opiskelijan aiemman koulutuksen vaikutuksesta. Toki opiskelun alussa on opiskelijoille matematiikan, äidin- ja englannin kielen tasotestit, jotka antavat suuntaa sen hetkistä osaamisesta. Laskutaitoa on harjoitettava, ennen kuin opiskelija lähtee työssäoppimaan.
Opetetaanko koulussa käytöstapoja? Olemme opettaneet kaikkia työssäoppijoita sanomaan päivää asiakkaille ja työkavereille, kaikille ihmisille, joita työssäoppimispaikalla kohtaa. Teitittelystä muistutetaan myös usein. Nämä taidot tulisi oppia jo kotona meidän mielestämme, mutta ei olisi pahitteeksi jos koulussakin harjoiteltaisiin.
PoistaMirka ja Laura
koulussa: Hygienia, työturvallisuus, ruuanlaitonperusteet.
VastaaPoistaTyöpaikalla: Meidän toimintatavat, laatuvaatimukset, meillä käytössä olevan laitteiston turvallinen käyttö, meillä käytössä olevien raaka-aineiden tunnistus ja niiden käsittely ja kokemusta työelämästä.
Yhdyn tähän vastaukseen.
PoistaKiitos!
VastaaPoistaMinun mielestäni opiskelijan pitäisi oppia opintojensa aikana perusruoanvalmistus-menetelmät, jotta hän osaisi tulevaisuudessa leipoa ja valmistaa ruokaa perusmenetelmiä apuna käyttäen. Kun perusteet ovat hallussa, on helpompaa lähteä soveltamaan ja valmistamaan vaativampia ruokakokonaisuuksia. Opetuksen on tärkeää opastaa oppijat työskentelemään taloudellisesti ja hygieenisesti sekä tunnistamaan ja käyttämään mahdollisimman paljon erilaisia raaka-aineita. Opiskelun aikana nuoret eivät välttämättä opi tarkkaan hahmottamaan ajankäyttöä, mutta yleensä se vahvistuu ja selkeytyy heidän päästessään työelämään. Opiskelijan tulisi myös osata määrittää laadullisesti hyvä tuote ja millaisista ominaisuuksista hyvä tuote syntyy. Nuoria pitäisi rohkaista käyttämään erilaisia makuja ruoan valmistuksessa ja miettimään itsenäisesti miten voi hyödyntää perusmakuja valmistaessaan ruokaa. Koulussa tulisi myös oppia ruoansuunnittelun perusteet.
VastaaPoistaOlen Sadun kanssa samaa mieltä. Kun perusteet on opittu, niin työssäoppiminen on opiskelijan kannalta mahdollista ja motivoivaa.
PoistaTodella hyvä vastaus olen samaa mieltä.
PoistaKoulussa: peruskattaminen, asiakaspalvelun perusteet (tarkoitan: säännöt ja niiden noudattaminen, työturvallisuus, pukeutuminen, kielenkäyttö...), hygienian tärkeys, tavallisimpien koneiden ja laitteiden käyttö, tarjoilun perusteet ja tekniikoita, erilaisia tarjoilutapoja, perusteet ruuista ja raaka-aineista (esim allergiat), kassakoneesta perusteet, rahan ja korttien käsittelyn tärkeys,
VastaaPoistaTyöpaikalla: Paikan toimintatavat ja säännöt, talon omat koneet ja laitteet, kassakoneet, asiakaskunnat, ruokalistat ja muut myytävät tuotteet, työpaikan tarjoilumenetelmät,
Koulussa opitaan suunnilleen kaikki sama teoriassa, mikä topissa tulisi soveltaa käytännön työhön.
VastaaPoistaMinulla ei kyllä ole ollut ohjattavia mutta kaupassa hänen tulisi omaksua kaikki myymälän työt, eri työaikoina (vuorotyö). Esim. aamuvuorossa on kuorman purkua ja iltavuorossa päiväyksien katsomista, kassalla oloa on tietysti koko liikkeen aukioloaikana ja tilausohjelmaan tutustutaan yhdessä jne. Meillä kaikki työntekijät tekevät kaikkia myymälän töitä. Jokaiselle on jaettu oma vastuualue.
Työssäoppiminen on tullut ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön vuonna 2000. Enää ei puhuta harjoittelusta vaan työssäoppimisesta. Opetushallitus määritteli, että työssäoppimista pitää sisältyä ammatillisiin opintoihin vähintää 20 opintoviikkoa, yleensä ammatillisten opintojen koulutusohjelmat ovat 80- 120 opintoviikkoa, riippuen opiskelijan aiemmista perusopinnoista.
VastaaPoistaTyössäoppiminen arvoidaan opintokokonaisuuksien tavoitteiden mukaan. Nykyisin työssäoppimisen loppuun sijoittuu AON(ammattiosaamisen näyttö), joka arvoidaan näyttökriteereiden mukaan. Työssäoppiminen ja näyttöjen siirtyminen kokonaan työelämään ja tavoite mahdollisemman työelämälähtöisestä koulutuksesta.
Koulutusalasta riippuen toteutunut opintoviikkojen määrä on yleensä enemmän, esimerkiksi tarjoilijan 3. vuoden koulutusohjelmassa (Samissa) työssäoppimista sisältyy opintoihin 30-40 opintoviikkoa riippuen siitä, minkä opintopolun opiskelija on valinnut.
Työssäoppimisen tultua koulutuksen lainsäädäntöön, alkoi oppilaitoksissa uusi opetussuunnitelmatyö, joskin se on jatkuvaa, kuten ajanhengeen kuuluu. Ammatillisten aineiden opetussuunnitelmissa päätettiin, yhteistyössä työelämän kanssa, mitä opitaan koulussa ja mitä opitaan työpaikoilla. Tämä on suuri ero aiempaan. Samalla sovittiin arvioinnin vastuut. Mitä työelämä arvioi ja mitä koulu arvioi.
Toki opiskelija perehdytetään koko ammattikuvaan ja koulutusohjelmien sisältöihin. Mutta on paljon asioita, jotka opiskelija oppii uutena asiana työpaikoilla työssäoppiessaan. Harjoittelusta ollaan siirrytty työssäoppimiseen. Tämä asettaa työpaikkaohjaajalle suuria haasteita ymmärtää, että jo uusi työympäristö on oppimisen kohteena.
Lisäys - työelämä arvoi osaamista ja koulu oppimista.
VastaaPoistaOppimistehtävää pohtivat Johanna Pennanen & Marjut Laakkonen
VastaaPoistaMeillä samanlaisia ajatuksia kuten edellä muilla vastanneilla. Kiteyttäisimme tämän niin, että teoria opitaan koulussa, käytäntö työpaikalla. Aivan kuten edellisessäkin tehtävässä. Ensin perehdytään, sitten opitaan ja sovelletaan. Virheitä pitää tehdä, jotta oppii. Teoriaa ja ainoastaan kirjoja lukemalla virheetkin jäävät tekemättä. Aika usein tuntuu, että teoria unohtuu silloin kun tullaan työelämään. Näyttötehtävä nivoo hyvin käytännön tekemisen ja teoreettisen tiedon yhteen. Tätä asiaa opiskelijat eivät usein hahmota.
Johanna ja Marjut
Monelle harjoittelijalle tulee yllätyksenä, miten monipuolista kaupan työ on. Perustaidot, kuten hyvä asiakaspalvelu, salassapitovelvollisuus, prosenttilasku, hygienia, työturvallisuus ja omavalvonta olisivat hyviä pohjataitoja opiskelijalle.
VastaaPoistaItse kaupassa kyllä opetetaan kaikki asiat ja kaikkien vuorojen toimet, mitä perusmyyjän on hallittava...kassatoiminnoista ja kuorman purkamisesta tuotteiden tuntemiseen ja jokapäiväiseen omavalvontaan.
Olen samaa mieltä mitä aikaisemmatkin ovat kirjoitelleet.
VastaaPoistaKoulussa opitaan teoriaa, mutta kyllä se työ tekijäänsä opettaa enemmän.
Taisto Korhonen