Meillä on ravintolakeittiössä yhteinen käytäntö näyttötehtävän antamisesta nuorille. Otan tähän esimerkiksi lounasruokien valmistamisesta koostuvan näytön, jossa opiskelijalla on tarkoituksena toimia ravintolakeittiön liikeidean mukaan. Näytön suorittajalle on varattu yksi esivalmistelupäivä ja varsinainen näyttöpäivä. Opiskelijan tulee esivalmistella ja valmistaa päivän keitto sekä lounaan lämmin ruoka.
Näyttöpäivän ollessa sovittu, katsomme yhdessä ruoat jotka opiskelijan tulee valmistaa sekä annamme hänelle annoskortit (yhdelle hengelle) kyseisistä ruoista. Ohjeistamme häntä katsomaan näyttöpäivän orderit, joista hän näkee varatut lounaat sekä mahdolliset erikoisruokavaliot. Tämän jälkeen sovimme yhdessä, monelle hengelle lounas olisi hyvä valmistaa näyttöpäivänä.
Opiskelijan seuraava vaihe on suunnitella ja tehdä kirjallinen näyttösuunnitelma, jonka tulisi olla näytön vastaanottajalla viikkoa aikaisemmin (tämä ei valitettavasti aina toteudu). Suunnitelmasta tulisi ilmetä raaka-aineiden varastoiminen, oikea säilyttäminen sekä toivotunlainen käsittely. Suunnitelmassa pitäisi myös kertoa lounasruokien valmistamisesta annettujen ohjeiden mukaan, jotka ovat tulleet tutuiksi työskenneltäessä ravintolakeittiössä. Opiskelijan tulisi suurentaa annoskortit etukäteen sovitulle ruokailijamäärälle, miettiä mahdolliset erikoisruokavalioiden aiheuttamat muutokset sekä laatia aikataulu esivalmistus- ja näyttöpäivästä. Suunnitelmasta tulisi näkyä myös siisteyssuunnitelma, jota hän toteuttaa näytön aikana.
Näytön vastaanottaja tarkistaa suunnitelman ja tekee siihen merkinnät mahdollisista korjaustoimista. Opiskelija korjaa mahdolliset puutteet suunnitelmassa ja toimittaa korjatun version ohjaavalle. Huolella laaditun suunnitelman pohjalta opiskelijan on helpompaa tulla suorittamaan näyttö. Ohjaava on aina läsnä opiskelijan kanssa kun hän suorittaa näyttöä. Olemme ohjeistaneet nuoria kysymään apua aina tarpeen mukaan ohjaavilta ja neuvoja myös annetaan aina kun tarve vaatii. Meidän yhteisenä tavoitteena on saada opiskelijalle tunne, että hänen on miellyttävää ja toivottua tulla ravintolakeittiöön.
Kiitos Satu! Kiitettävä kuvaus ammattiosaamisen näytön suunnittelusta ja sunnittelun ohjauksesta. Kun opiskelija suunnittelee ja samalla kirjoittaa näyttöpäiviin/näyttöpäivään kuuluvat tehtävät, hän joutuu pohtimaan näytön arviointikriteereitä, joiden mukaan hänen hänen osaamistaan arvioidaan näytön jälkeen.
Mara-alan opettajat ovat laatineet näytönkuvaussuunnitelmat, jokaisen tutkinnon osan tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella.
Mitä mieltä te olette siitä, että kaikki työssäoppimispaikat ottaisivat käyttöön tutkinnon osittain samat näytönkuvaussuunnitelmat. Mitä hyötyä siitä olisi?
no vähän sama meininki ku Satulla. Toki en oo annoskortteja käyttäny (vielä). On kuitenkin ollu tuo misavuoro ja sitten se lounaan teko vuoro. Tuon Satun jutun ku luki nii pitää varmaan skarpata. En oo ollu tarpeeksi tarkka.
Tämän on ko. blogin tarkoitus, oppia toisiltamme, niin kuin työelämässä - yhteistyössä toisten kanssa. Jokainen meistä on ainakin yhdessä tiimissä, usein useammassakin, tiimit synytyvät tilanteiden, työtehtävien ja tavoitteiden mukaisesti. Ehdotan, että me olemme toppiohjaajatiimi. Jokainen tuo jotain omaansa ja ottaa jotain itselleen- sitä kutsutaa kehitykseksi.
Ensimmäisessä näytössä tietysti kirjallista osuutta työstetään opiskelijan kanssa useaan otteeseen. Suunnitellaan, korjataan ja lisätään. Mutta onhan siinä sekin puoli että kaikki eivät ole kirjailijoita ja eivätkä saa ajatuksiaan tuotettua paperille. Silloin tietysti suullisellakin tuotoksella on painoarvoa. Eli jos näyttökaavake on vajavainen, niin voi kysellä että mites tämän asian meinasit tehdä tai entä tuon.
Kuitenkin itse näyttöhän se on, mikä antaa kuvan opitusta. Monet voivat kirjailla taas täydellisen kuvauksen miten näytön tulisi mennä, mutta työtaidot tai jokin muu asia voi mennä vikaan. Meillä myös näitä näyttökaavakkeita opiskelijat ovat voineet kopioida toisiltaan ja näytössä eivät ole tienneet mistään mitä pitäisi tehdä.
Näyttötehtävät ovat vaihdelleet hyllykartan toteuttamisesta kesätyöntekijän perehdyttämiseen. Esim. viimeksi opiskelija teki Pääsiäiskarkkien hyllykartan alusta lähtien, eli itse kävi etsimässä kartan Tuhdista (oma järjestelmämme), tulosti sen, laittoi tuotteet kuvan mukaan ja kuittasi kartan tehdyksi. Näyttöä edelsi tietenkin kirjallinen suunnitelma ja näytön aikana kirjattiin ylös onnistumiset ja epäonnistumiset, jotka sitten läpi käytiin keskustelussa.
Kesätyöntekijöille on olemassa jo valmis perehdytysaineisto, minkä mukaan opetetaan. Siihen on merkattu mitä perehdytetään, miten perehdytetään, kuittaus perehdytyksestä ja seuranta-aikataulu. Näyttötehtävässä hommaksi annoin opettaa vaakaetiketin ja pullokoneen nauhojen vaihdon. Tätäkin näyttöä edelsi kirjallinen suunnitelma, näytön aikaina tapahtuvat asioiden kirjaamiset ja keskustelu perässä.
Näyttötehtävinä on myös ollut kassatyöskentely, kuorman vastaanotto, kuorman purkaminen ja tuote-esittely asiakkaille.
Hannele, Sulkava (tiedä, tuliko nimi ylös, kun ei pyytänyt kirjautumaan)
Kummallakaan meistä e ole mitään kokemusta näytön vastaanottamisesta/suunnittelusta. Meillä vastaanottopäällikkö on tähän asti ollut se joka on vastuussa tästä osa-alueesta. Mielestämme olisi hyvä, että näyttötehtävälle olisi jotkut yhteneväiset raamit. Tämä helpottaisi myös työssäoppijaa, koska hän tietäisi mitä häneltä edellytetään. Näyttötehtävät tulisi olla listattuna työssäoppimispaikalla, jotta kaikki voisi niihin tutustua. Näin kaikki osaisivat ohjata työssäoppijaa tavoitteellisesti.
Oppimistehtävää pohtivat Johanna Pennanen & Marjut Laakkonen
Meillä suoritetaan erilaisia näyttöjä. Näyttötehtävät määräytyvät opintokokonaisuuden mukaan. Esimerkiksi lonausruokien valmistusta ollaan ensin opiskeltu koulussa teorian tasolla, ja toki myös hieman valmistamalla erilaisia annoksia koulun keittiössä. Sen jälkeen opiskelija tulee meille työssäoppimaan. Ensin opitaan ja perehdytään talon tavoille ja meidän tapoihin toimia. Opiskelija aloittaa ns. helpoista tehtävistä ja siirtyy vähitellen haastavampiin tehtäviin. Lopuksi on näyttö. Tässä tapauksessa siis lounasruokien valmistus. Usein opiskelija esivalmistelee edellisenä päivänä lounaan raaka-aineet ja seuraavana päivänä näyttösuunnitelman mukaisesti toteuttaa.
Oppimistehtävää pohtivat Teija Varis, Satu Tamminen ja Katja Putkonen Majakasta
Jokaisen harjoittelijan henkilökohtainen opintopolku ratkaisee hänen harjoittelunsa tavoitteet. Jo ennen harjoittelun alkua oppilaan odotetaan perehtyvän oma-aloitteisesti harjoittelupaikan ruoka-ja viinilistaan. Ensimmäiseen työvuoroon tultaessa harjoittelija perehdytetään talon tilohin ja toimintatapoihin. Harjoittejijalta odotetaan normaaleja käytöstapoja: että hän tervehtii ja esittelee itsensä.Harjoittelija työskentelee eri vuoroissa, eri aikoina, kuten vakituisetkin työntekijät. Harjoittelijaa arvioidaan jatkuvasti, ei vain varsinaisessa näyttötilanteessa. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota hänen henkilökohtaiseen edistymiseensä ja oppimiseensa ottaen huomioon hänen opintojensa kesto.Erityisesti halu oppia ja innostuneisuus alasta vaikuttavat suuresti onnistuneeseen harjoitteluun. (Joskus on myös arvokasta, mikäli harjoittejija huomaa, ettei kyseinen ala olekaan hänelle paras mahdollinen.)Harjoittelijan odotetaan noudattavan annettuja työaikoja ja ilmoittavan mahdollisista poissaoloista. Oppilaalla olisi hyvä olla tilannetajua: kykyä hallita esimerkiksi teitittely, joka voi kuulostaa kovin vanhanaikaiselta, mutta jota nykyäänkin tarvitaan tietyissä tilanteissa. Myös meille työpaikkohjaajille on virkistävää kuulla nuoren näkemystä nykyajan trendeistä ja alan viimeisitä tuulista joita koulussa opetetaan.
Hyvä! Pieni oikaisu, joka ei vaikuta asia sisältöön. Nykyisin opiskelijasta käytetään nimeä työssäoppija, kun hän menee oppimaan työelämään koulun ulkopuolelle. Tämä kuvaa uutta opetussuunnitelman tavoitetta, jossa on määritelty - mitä opitaan koulussa ja mitä opitaan työelämässä. Harjottelija sanana on 1970 - 1980- ja 1990 - lukuun kuuluva opetussuunnitelman perusta - ensin opittiin kaikki asiat teoriassa ja käytännössä koulussa ja sitten mentiin harjoittelemaan työelämässä. Harjoittelujaksot olivat lyhyempiä kuin nykyiset työssäoppimisjaksot. Työelämälähtöisyys korostuu, nykyisin työssäoppimista on noin 36- 70 opintoviikkoa 120 opintoviikosta. Samalla osaamisen arviointi on siirretty työelämään. Oppimista arvioi koulu eli oppilaitokset.
Tytöt on kyllä edellä avannut ja kertonut näytön annon ja ajankohdan hyvin tyhjentävästi. Näytöt määräytyy pitkälti opintojen vaiheen ja harjoittelun mukaan.
Kuulisin/lukisin mielelläni, millaiset käytänteet teillä on näyttötehtävän antamisessa?
VastaaPoistaMeillä on ravintolakeittiössä yhteinen käytäntö näyttötehtävän antamisesta nuorille. Otan tähän esimerkiksi lounasruokien valmistamisesta koostuvan näytön, jossa opiskelijalla on tarkoituksena toimia ravintolakeittiön liikeidean mukaan. Näytön suorittajalle on varattu yksi esivalmistelupäivä ja varsinainen näyttöpäivä. Opiskelijan tulee esivalmistella ja valmistaa päivän keitto sekä lounaan lämmin ruoka.
VastaaPoistaNäyttöpäivän ollessa sovittu, katsomme yhdessä ruoat jotka opiskelijan tulee valmistaa sekä annamme hänelle annoskortit (yhdelle hengelle) kyseisistä ruoista. Ohjeistamme häntä katsomaan näyttöpäivän orderit, joista hän näkee varatut lounaat sekä mahdolliset erikoisruokavaliot. Tämän jälkeen sovimme yhdessä, monelle hengelle lounas olisi hyvä valmistaa näyttöpäivänä.
Opiskelijan seuraava vaihe on suunnitella ja tehdä kirjallinen näyttösuunnitelma, jonka tulisi olla näytön vastaanottajalla viikkoa aikaisemmin (tämä ei valitettavasti aina toteudu). Suunnitelmasta tulisi ilmetä raaka-aineiden varastoiminen, oikea säilyttäminen sekä toivotunlainen käsittely. Suunnitelmassa pitäisi myös kertoa lounasruokien valmistamisesta annettujen ohjeiden mukaan, jotka ovat tulleet tutuiksi työskenneltäessä ravintolakeittiössä. Opiskelijan tulisi suurentaa annoskortit etukäteen sovitulle ruokailijamäärälle, miettiä mahdolliset erikoisruokavalioiden aiheuttamat muutokset sekä laatia aikataulu esivalmistus- ja näyttöpäivästä. Suunnitelmasta tulisi näkyä myös siisteyssuunnitelma, jota hän toteuttaa näytön aikana.
Näytön vastaanottaja tarkistaa suunnitelman ja tekee siihen merkinnät mahdollisista korjaustoimista. Opiskelija korjaa mahdolliset puutteet suunnitelmassa ja toimittaa korjatun version ohjaavalle. Huolella laaditun suunnitelman pohjalta opiskelijan on helpompaa tulla suorittamaan näyttö. Ohjaava on aina läsnä opiskelijan kanssa kun hän suorittaa näyttöä. Olemme ohjeistaneet nuoria kysymään apua aina tarpeen mukaan ohjaavilta ja neuvoja myös annetaan aina kun tarve vaatii. Meidän yhteisenä tavoitteena on saada opiskelijalle tunne, että hänen on miellyttävää ja toivottua tulla ravintolakeittiöön.
Kiitos Satu! Kiitettävä kuvaus ammattiosaamisen näytön suunnittelusta ja sunnittelun ohjauksesta. Kun opiskelija suunnittelee ja samalla kirjoittaa näyttöpäiviin/näyttöpäivään kuuluvat tehtävät, hän joutuu pohtimaan näytön arviointikriteereitä, joiden mukaan hänen hänen osaamistaan arvioidaan näytön jälkeen.
VastaaPoistaMara-alan opettajat ovat laatineet näytönkuvaussuunnitelmat, jokaisen tutkinnon osan tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella.
Mitä mieltä te olette siitä, että kaikki työssäoppimispaikat ottaisivat käyttöön tutkinnon osittain samat näytönkuvaussuunnitelmat. Mitä hyötyä siitä olisi?
no vähän sama meininki ku Satulla. Toki en oo annoskortteja käyttäny (vielä). On kuitenkin ollu tuo misavuoro ja sitten se lounaan teko vuoro. Tuon Satun jutun ku luki nii pitää varmaan skarpata. En oo ollu tarpeeksi tarkka.
VastaaPoistaTämän on ko. blogin tarkoitus, oppia toisiltamme, niin kuin työelämässä - yhteistyössä toisten kanssa. Jokainen meistä on ainakin yhdessä tiimissä, usein useammassakin, tiimit synytyvät tilanteiden, työtehtävien ja tavoitteiden mukaisesti. Ehdotan, että me olemme toppiohjaajatiimi. Jokainen tuo jotain omaansa ja ottaa jotain itselleen- sitä kutsutaa kehitykseksi.
VastaaPoistaEnsimmäisessä näytössä tietysti kirjallista osuutta työstetään opiskelijan kanssa useaan otteeseen. Suunnitellaan, korjataan ja lisätään. Mutta onhan siinä sekin puoli että kaikki eivät ole kirjailijoita ja eivätkä saa ajatuksiaan tuotettua paperille. Silloin tietysti suullisellakin tuotoksella on painoarvoa. Eli jos näyttökaavake on vajavainen, niin voi kysellä että mites tämän asian meinasit tehdä tai entä tuon.
VastaaPoistaKuitenkin itse näyttöhän se on, mikä antaa kuvan opitusta. Monet voivat kirjailla taas täydellisen kuvauksen miten näytön tulisi mennä, mutta työtaidot tai jokin muu asia voi mennä vikaan. Meillä myös näitä näyttökaavakkeita opiskelijat ovat voineet kopioida toisiltaan ja näytössä eivät ole tienneet mistään mitä pitäisi tehdä.
Näyttötehtävät ovat vaihdelleet hyllykartan toteuttamisesta kesätyöntekijän perehdyttämiseen. Esim. viimeksi opiskelija teki Pääsiäiskarkkien hyllykartan alusta lähtien, eli itse kävi etsimässä kartan Tuhdista (oma järjestelmämme), tulosti sen, laittoi tuotteet kuvan mukaan ja kuittasi kartan tehdyksi. Näyttöä edelsi tietenkin kirjallinen suunnitelma ja näytön aikana kirjattiin ylös onnistumiset ja epäonnistumiset, jotka sitten läpi käytiin keskustelussa.
VastaaPoistaKesätyöntekijöille on olemassa jo valmis perehdytysaineisto, minkä mukaan opetetaan. Siihen on merkattu mitä perehdytetään, miten perehdytetään, kuittaus perehdytyksestä ja seuranta-aikataulu. Näyttötehtävässä hommaksi annoin opettaa vaakaetiketin ja pullokoneen nauhojen vaihdon. Tätäkin näyttöä edelsi kirjallinen suunnitelma, näytön aikaina tapahtuvat asioiden kirjaamiset ja keskustelu perässä.
Näyttötehtävinä on myös ollut kassatyöskentely, kuorman vastaanotto, kuorman purkaminen ja tuote-esittely asiakkaille.
Hannele, Sulkava (tiedä, tuliko nimi ylös, kun ei pyytänyt kirjautumaan)
Kummallakaan meistä e ole mitään kokemusta näytön vastaanottamisesta/suunnittelusta. Meillä vastaanottopäällikkö on tähän asti ollut se joka on vastuussa tästä osa-alueesta. Mielestämme olisi hyvä, että näyttötehtävälle olisi jotkut yhteneväiset raamit. Tämä helpottaisi myös työssäoppijaa, koska hän tietäisi mitä häneltä edellytetään. Näyttötehtävät tulisi olla listattuna työssäoppimispaikalla, jotta kaikki voisi niihin tutustua. Näin kaikki osaisivat ohjata työssäoppijaa tavoitteellisesti.
VastaaPoistaMirka ja Laura
Oppimistehtävää pohtivat Johanna Pennanen & Marjut Laakkonen
VastaaPoistaMeillä suoritetaan erilaisia näyttöjä. Näyttötehtävät määräytyvät opintokokonaisuuden mukaan. Esimerkiksi lonausruokien valmistusta ollaan ensin opiskeltu koulussa teorian tasolla, ja toki myös hieman valmistamalla erilaisia annoksia koulun keittiössä. Sen jälkeen opiskelija tulee meille työssäoppimaan. Ensin opitaan ja perehdytään talon tavoille ja meidän tapoihin toimia. Opiskelija aloittaa ns. helpoista tehtävistä ja siirtyy vähitellen haastavampiin tehtäviin. Lopuksi on näyttö. Tässä tapauksessa siis lounasruokien valmistus. Usein opiskelija esivalmistelee edellisenä päivänä lounaan raaka-aineet ja seuraavana päivänä näyttösuunnitelman mukaisesti toteuttaa.
Johanna ja Marjut
Samantapaisia kuin Sulkavan S-marketissa.
VastaaPoistaKäyn asian oppilaan kanssa läpi, mitä meillä pystytään tekemään.
Oppilaan suunnitelma.
Hyväksyntä.
Toteuttaminen.
Hyllykartan toteuttamista, kassatyöskentelyä, hyllytystä.
Taisto Korhonen
Oppimistehtävää pohtivat Teija Varis, Satu Tamminen ja Katja Putkonen Majakasta
VastaaPoistaJokaisen harjoittelijan henkilökohtainen opintopolku ratkaisee hänen harjoittelunsa tavoitteet. Jo ennen harjoittelun alkua oppilaan odotetaan perehtyvän oma-aloitteisesti harjoittelupaikan ruoka-ja viinilistaan. Ensimmäiseen työvuoroon tultaessa harjoittelija perehdytetään talon tilohin ja toimintatapoihin. Harjoittejijalta odotetaan normaaleja käytöstapoja: että hän tervehtii ja esittelee itsensä.Harjoittelija työskentelee eri vuoroissa, eri aikoina, kuten vakituisetkin työntekijät. Harjoittelijaa arvioidaan jatkuvasti, ei vain varsinaisessa näyttötilanteessa. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota hänen henkilökohtaiseen edistymiseensä ja oppimiseensa ottaen huomioon hänen opintojensa kesto.Erityisesti halu oppia ja innostuneisuus alasta vaikuttavat suuresti onnistuneeseen harjoitteluun. (Joskus on myös arvokasta, mikäli harjoittejija huomaa, ettei kyseinen ala olekaan hänelle paras mahdollinen.)Harjoittelijan odotetaan noudattavan annettuja työaikoja ja ilmoittavan mahdollisista poissaoloista. Oppilaalla olisi hyvä olla tilannetajua: kykyä hallita esimerkiksi teitittely, joka voi kuulostaa kovin vanhanaikaiselta, mutta jota nykyäänkin tarvitaan tietyissä tilanteissa. Myös meille työpaikkohjaajille on virkistävää kuulla nuoren näkemystä nykyajan trendeistä ja alan viimeisitä tuulista joita koulussa opetetaan.
Hyvä! Pieni oikaisu, joka ei vaikuta asia sisältöön. Nykyisin opiskelijasta käytetään nimeä työssäoppija, kun hän menee oppimaan työelämään koulun ulkopuolelle. Tämä kuvaa uutta opetussuunnitelman tavoitetta, jossa on määritelty - mitä opitaan koulussa ja mitä opitaan työelämässä. Harjottelija sanana on 1970 - 1980- ja 1990 - lukuun kuuluva opetussuunnitelman perusta - ensin opittiin kaikki asiat teoriassa ja käytännössä koulussa ja sitten mentiin harjoittelemaan työelämässä. Harjoittelujaksot olivat lyhyempiä kuin nykyiset työssäoppimisjaksot. Työelämälähtöisyys korostuu, nykyisin työssäoppimista on noin 36- 70 opintoviikkoa 120 opintoviikosta. Samalla osaamisen arviointi on siirretty työelämään. Oppimista arvioi koulu eli oppilaitokset.
VastaaPoistaJanne Piattasta.
VastaaPoistaTytöt on kyllä edellä avannut ja kertonut näytön annon ja ajankohdan hyvin tyhjentävästi. Näytöt määräytyy pitkälti opintojen vaiheen ja harjoittelun mukaan.